KAPÍTULU IV
LIA MAKTAKA
4.1.
Konklusaun
Bazeia ba rejultado estájiu nian ne’ebé
hakerek-na’in deskreve iha instituisaun Eletrisidade de Timor-Leste (EDTL)
munisipiu ne’ebé hahu husi loron 26 fevereiru to’o loron 26 fulan maiu 2018
,hakerek-na’in konkliu ho rejultado ne’ebé kondis (han-malu) ho objetivu
estajiu nian mak hanesan tuir maine’e :
a.Hodi estájiu ida ne’e, hakerek-na’in
priense ona rekezitu hodi bele tuir ezame nasionál.
b.
Hodi estájiu ida ne’e, hakerek-na’in
aplika ona no prátika balun husi teoria
ne’ebé aprende iha eskola no iha fatin estájiu.
c.
Hodi estájiu ida ne’e,
hakerek-na’in hakerek ona relatoriu bazeia ba buat ne’ebé aprende ona no iha
esperansa atu kontinua ba ensinu superior iha future oin mai.
d.
Hodi estájiu ida ne’e, hakerek nain hetan ona esperiensia atu bele compete
ba kampu servisu, husi instituisaun publuku ka privadu ruma mak loke vaga.
- SujestaunBajeia ba estájiu ne’ebé hala’o ona durante fulan tolu (3) nia laran iha instituisaun Eletrisidade de Timor-Leste (EDTL) munisipiu baukau, mak hakerek na’in hakarak fo sujestaun ruma, atu estaziariu sira tuir mai bele fo rejultadu ne’ebé diak liután, tuir buat ne’ebé ita hotu hein no hakarak.
Sujestaun ne’ebé hakerek na’in hakarak mak hanesan tuir mai ne’e:
4.2.1. Sujestaun ba
eskola
A. Durante
estájiu lao estudante estajiáriu sira sente abandonadu husi eskola.
Tan
ne’e, hakerek nain sujere, ba oin pelumenus eskola halao enkontru ho estudante
estájiariu sira kada fim de semana, atu
akonpaña nafatin lala’ok estájiu nian.
B. Hakerek-na’in
sente susar liu atu hakerek relatóriu, tamba formasaun ne’ebé ami hetam iha
eskola ladún másimu atu, koresponde difikuldade sira ne’ebé ami hetan iha
hakerek relatoriu
C.
Hakerek-na’in sujere ba instituisaun refere atu ba oin kada fim da semana (sabadu) eskola foti marka
oras ruma hodi hanorin, oinsá hakerek relatóriu bazeia ba kapitulu idaidak (dejenvolve
relatóriu kada kapitulu) intensaun ba kuadra ida ne’e, atu prepara estájiariu
sira temke hakerek ona relatóriu antes estajiu remata atu nune’e kuandu halo
SERIMÓNIA estajiu nian rtemata hotu (serimónia hakotu estájiu) nia-laran
entrega kedas ona relatóriu no simu
hikas sertifikadu antes fila ba
eskola.
4.2.2. Sujestaun ba instituisaun ne’ebé simu
estajiariu sira
A. atu fó esperiensia ba estudante
estajiáriu sira, presija mos halo rotasaun husi departementu ida ba
departementu seluk hodi nune’e estajiáriu bele koñese diak liu tan no manan
esperiénsia barak kona-ba servisu instituisaun publiku nian.
B. Husu
ba senhor director ELETRISIDADE DE TIMOR-LESTE (EDTL) MUNISIPIU BAUCAU atu fó
nafatin oportunidadeba ami nia alin estudantes sirahusi eskola tecnica
informatica baucau karik sira hala’o sira nia eatájiu iha fatin no instituisaun
refere.
C. Ba
alin estudante sira ne’ebé sei mai halo estájiu iha instituisaun ida ne’e bele
uja relatoriu ida ne’e sai matadalan no gia ida ba imi hodi hakerek relatóriu.
Maske estájiu hotu ona no hakerek- na’in
hakerek ona relatóriuno sei hatama ba eskola maibé ladauk kompletu tuir lee
nain sira nia hanoin no ezaminadór sira nia hakarak,iha rajaun katak
haketek-na’in foin mak aprende no hakerek relatóriu tan ne’e hakerek-nain husu
ba lee-na’in sira bele fo sujestaun no kritika- konstrutivu ruma ba relatóriu
ida ne’e nia diak ba futuru dala ida tan ho haraik an hakerek-na’in sei simu ho
liman-rua ba sujestaun no kritika konstrutivu hirak ne’ebé lee-na’in no mestre-mestra sira fó,nu’udar ideia di’ak ba relatóriu ne’e
nia di’ak ba future.
REFERENSIA
- Diretór rasik iha ELETRISIDADE DE TIMÓR-LESTE (EDTL) Munisipiu Baukau. Ajuda fó hatene kona-bá estrutura ELETRISIDADE DE TIMÓR-LESTE (EDTL) Munisipiu Baukau.
- Departamntu administrasaun Sr. Oscar de Jejus Neto no finansas rasik iha Eletrisidade de Timór-Leste (EDTL) Munisípiu Baukau ajuda fó hatene kona-ba visaun ho misaun iha Eletrisidade de Timór-Leste (DTPSC) Munisípiu Baukau.
- Sr. Paulino Amaral da Costa rasik fó hatene kona-ba historia Eletrisidade de Timor-Leste nian(EDTL) Munisípiu Baukau.
Tidak ada komentar:
Posting Komentar